27.4.
Noustuamme harmaaseen päivään oli sateista ja kosteaa. Söimme aamupalaa jaq joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä.
Ajelimme kotipalkisilleni, Kangasniemelle, Marja-Leenan kanssa. Matkalla hän luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme autossa yhdessä. Matkalla pysähdyimme Jyväskylässä ja kävimme urheiluliikkeessä. Minun ostokseni olivat uudet kävelytossut - kilpakävelyyn tarkoitetut.
Kangasniemelle selviydyttyämme - ja hyvinhän selvisimme - menimme ensin Teboilille syömään. Hyvää ruokaahan siellä.
Syötyämme menimme tapaamaan tätiäni hänen kotiinsa. Juttelimme ja joimme kahvia. Rukouksen hengessä koetin olla siellä - että esteet poistuisivat ja hänen sydämensä avautuisi vastaanottamaan Jeesuksen. Se asia oli päällimmäisenä sydämelläni. Halusin johdattaa asiaa siihen suuntaan koko ajan. Koinkin, että Jumala Henkensä kautta auttoi ja sain puhua evankeliumia hyvinkin henkilökohtaisesti. Olemme rukoilleet päivittäin pitkään tätini pelastumisen puolesta. Kun kysyin, haluaisiko hän juuri nyt ottaa Jeesuksen elämäänsä vastaan ja uskoa Häneen, oli vastaus: Kyllä. Niinpä sain laskea käteni tätini päälle ja johdattaa hänet syntisen rukoukseen, jossa hän omalla suullaan kiitti Jeesusta syntiensä sovituksesta, sekä pyysi Häntä sydämeensä ja elämäänsä, sekä syntejään anteeksi. Sain julistaa hänelle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja maahan vuotaneessa sovintoveressä. Muistetaan rukouksin, että uskonelämä ja pelastusvarmuus sydämessä vahvistuu ja kun tämä elämä loppuu niin koti taivaassa odottaa.
Tädiltäni ajelimme Malloksen rantaan venepaikallemme katsomaan ovatko kaikki jäät lähteneet. Olivat - ja vesi oli korkealla.
Rannasta ajelimme setäni leskelle. Erityisesti oli erään asian hoitaminen mielessä. 17.30 jälkeen ajelimme Kunnantalolle, Kangasniemi-saliin - Aune-täti mukanamme - luterilaisen seurakunnan Majatalo-iltaan. Oli aivan erinomainen ilta! Sellaisia tämä aika kaipaa. Lämminhenkinen, matalanprofiilin ilta, jossa oli evankeliumi selkeästi esillä. Musiikkiryhmä - jota johteli veljeni, Heimon, tytär, Hanna - oli hyvä.
Kahvit juotuamme Majatalo-illan jälkeen - minä vain pelkän kahvin - veimme Aunen kotiin ja suuntasimme kotia kohti. Vaajakosken ABC:llä kävimme syömässä iltapalan - lohi-salaatin. Kotona olimme 22.30 maissa.
"Kristuksen rakkaus voi ilmetä vain sinun elämäsi kautta. Hänen säälinsä ja huolenpitonsa kadotetuista sieluista voi tulla näkyviin vain sinun kauttasi.
Jeesus Kristus käy kotiseudullasi joka kerta kun sinä käyt. Telkeätkö Hänet omaan kotiisi? Oletko itsekäs? Etkö koskaan salli Hänen puhua naapureillesi? Oletko ikinä sallinut Hänen kertoa heille pelastuksen tiestä? Oletko koskaan antanut Hänen tarjota naapureillesi elämäänsä? Syytätkö heitä turmeltuneesta elämästä, vaikka et ole koskaan sallinut Jeesuksen kristuksen kertoa heille totuutta?
Seurakunta - Kristuksen ruumis - olet sinä
Sinun mielestäsi edellä kerrotut asiat kuuluivat seurakunnan tehtäviin.
Olit oikeassa! Mutta sinä olet seurakunta. Sinä olet Kristuksen ruumis.
Seurakunta ei ole uskonnollinen yhdyskunta.
Seurakunta ei ole kirkkokunta.
Seurakunta olet sinä. Seurakunta on Kristuksen ruumis. Kristuksen ruumis olet sinä.
Kristus ei asu kivisissä tuomiokirkoissa tai tiilitemppeleissä.
Kristus elää sinun ruumiissasi! Sinä olet Hänen temppelinsä.
Hän toimii, ilmaisee itsensä, osoittaa sääliään, antaa armonsa - sinun ruumiisi kautta - sinun kauttasi!
Tällainen on henkilökohtaisen sielujen voittamisen sydämenlyönti, sen perustelut. Kaikki muu on henkilökohtaisen sielujen voittamisen mekaniikkaa. Nämä totuudet ovat henkilökohtaisen todistuksen ydin, henki, dynamiikka" (T. L. Osborn: Sinne missä ihmiset ovat, s. 10-11, Ristin Voitto 1970).
Siunausta!
Ps. "Loistatte niinkuin tähdet maailmassa" (Fil. 2:15).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti