Kiehisen vuolijan Blogi

19.5.

16.4. aloittamani "kirjoitelma" jatkuu...

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 34.

Jatkamme liitonarkin sisällä olevien esineiden parissa. Eilen puhuimme laintauluista, jotka ovat siellä liitonarkin kantena olevan armoistuimen alla. Vaikka aiheesta voisi - ja ehkä pitäisikin - jatkaa pidempään, emme sitä nyt kuitenkaan tee. Uskon, että se, mitä taulujen oleminen arkissa esikuvallisesti merkitsee, tuli tarpeeksi hyvin - vaikkakin vajavaisesti - esille.

Hebr. 9:4 kertoo, että laintaulujen lisäksi arkissa säilytettiin myös kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva. Puhumme nyt manna-astiasta.

Kaikkeinpyhimmässä oleva liitonarkki oli esikuva Jeesuksesta ja sitä kautta Jumalan läsnäolosta kansan keskellä. Jumala käski Moosesta ottamaan mannaa säilytettäväksi:

"Ja Mooses sanoi: Näin on Herra käskenyt: Ota sitä goomerin täysi säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen, että he näkisivät sen leivän, jolla minä olen ravinnut teitä erämaassa, johdattaessani teitä Egyptin maasta. Ja Mooses sanoi Aaronille: "Ota astia ja pane siihen goomerin täysi mannaa ja aseta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen"

(2. Moos. 16:32-33).

Olemme jo aikaisemmin puhuneet "manna-ihmeen" taustoista. Manna oli varmasti ravitsevaa, koska Jumala itse antoi heille sellaista syötäväksi. Sitä oli riittävästi. 40 vuotta he saivat syödä erämaassa mannaa. Jumala piti hyvin huolta kansastaan.:

"...hän satoi heille ruuaksi mannaan hän antoi heille taivaan viljaa. Ihmiset söivät enkelten leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin"

(Ps. 78:24-25).

"...ja hän ravitsi heidät taivaan leivällä"

(Ps. 105:40).

Jeesus oli tehnyt ihmeen ruokkimalla tuhansia ihmisiä viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla - ja vielä jäi runsaasti ruokaa tähteeksikin (Joh. 6:1-15). Seuraavana päivänä kansa etsi Hänet käsiinsä. Jeesus sanoi heille, etteivät he etsi Häntä tunnustekojen tähden, vaan siksi, he saivat "syödä niitä leipiä ja" tulivat "ravituiksi" (Joh. 6:26). Tämän jälkeen Jeesus sanoo kansalle:

"Älkää hankkikö sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut"

(Joh. 6:27).

Tuntuu siltä - kun tätä kansan ja Jeesuksen välistä keskustelua lukee - että kansa halusi jälleen saada ruokaa:

"He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet? Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: "Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi"

(Joh. 30-31).

Jeesuksen vastaus on tärkeä - elintärkeä:

"Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta toisen leivän. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän. Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää." Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. ... Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen elämän leipä, joka on tullut alas taivaasta" .... Totisesti totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi. Niin jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille, ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti"

(Joh. 6: 32-35, 41, 47-58).

Kultainen mannaa sisältävä astia liitonarkissa oli ennenkaikkea esikuva Jeesuksesta. Lukemamme jakso Johanneksen evankeliumista kertoo meille siitä kaiken. Jeesus sanoi, että Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän. Tämä leipä on Jeesus; Hän on elämän leipä. Kun tulemme Jeesuksen luokse ja uskomme Häneen, meidän ei koskaan enää tarvitse etsiä muuta ruokaa, vaan olemme tulleet tyydytetyiksi; olemme tyydytetyt tyydyttämättömällä tyydytyksellä. Se tarkoittaa, että haluamme jatkuvasti sitä samaa lisää. Ihminen, joka syö Jumalan taivaasta lähettämää leipää, Jeesusta, elää iankaikkisesti.

Voi olla, että joku kompastuu - loukkaantuu, niinkuin nekin, jotka kuulivat edellä lukemiamme Jeesuksen sanoja - tänäkin päivänä siihen mitä Jeesus sanoi lihansa syömisestä ja verensä juomisesta. Jeesus sanoi, että se "leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta. ... ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä. ... niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta..."

Jeesus on leipä, joka tuli alas taivaata sovittamaan syntimme, Jumalan edessä,,Golgatan ristillä. Niinkuin Hän itse sanoi, tämä leipä on Hänen lihansa maailman elämän puolesta. Lihansa kautta Hän valmisti meille pelastuksen, vuodattamalla verensä.

Kenekään ei tule ajatella, että kun Jeesus puhuu lihansa ja verensä syömisestä, että Hän puhuu ehtoollisesta. Ehdottomasti ei puhu. Kun "syömme Jeesuksen lihaa ja verta", tarkoittaa tämä ilmaisu sitä, että avaamme sydämemme Jeesukselle ja otamme Hänet vastaan omaan elämäämme. Ts. uskomme Jeesukseen ja otamme vastaan sen työn ansion, jonka Hän meille ristinkuolemansa kautta ansaitsi. Kyseessä on hengellinen tapahtuma ja todellisuus, joka toteutuu kohdallamme. Näin saamme elää ikuisesti.

Tultuamme Jeesukseen uskoviksi, olemme koko ajan riippuvaiset Hänestä - saamme syödä samaa elämän leipää jatkuvasti ja elää siitä. Hän antaa meille elämää jatkuvasti. Jos lähdemme pois Hänen yhteydestään, emme voi syödä Häntä. Elämä, jota elämme Hänessä, loppuu silloin. 

Jeesuksessa tulemme todellisesti ravituiksi. Tästä meille kertoo kultainen mannaa sisältävä astia liitonarkin sisällä.

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

______________________

Sydämelliset ja ra(i)kkaat nimipäiväonnittelut, vaarilta ja mummilta, Emilialle ja Milka, Eevi, Amalialle! Samoin sydämelliset ja ra(ila)kkaat onnittelut Aarolle lauantaina olleen syntymäpäivän johdosta! Vaikka muuten jo silloin onnittelimme, niin tästä "blogisesta" se unohtui - minä kun olen "ruukannut" täälläkin aina onnitteluja toivotella. Mutta, parempi myöhään, jos silloinkaan - vai oliko se: kuin ei milloinkaan.

Kun nousin tähän päivään, oli lämmintä aurinkoisella puolella 24.5 astetta. Taivaalla oli isoja "muhkurapilviä", joiden reunat olivat valkoiset ja keskustat mustat. Sininen taivas taustalla, joka pian alkoi muuttua tummemmaksi. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. "Päivän biisikin" tuli kuunnelluksi. Luin Danielin kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

"Tsekkasin" uutiset.

Kävin vähän kävelemässä urheilukentällä. Menomatkalla vein Salmelle kirjoja luettavaksi. Suurimmaksi osaksi oli aurinkoista. Vähän tuuleskeli. Lopussa muuttui taivas mustemmaksi ja ripotteli vähän vettä ja rakeita. Siinä 8 asteen paikkeilla lämpötila. Yhden ihmisen vauhtiin sovitin askeleeni ja sain hänelle todistaa ja puhua hänen kanssaan hengellisistä asioista.

Ruokaa ja kahvia - jonka kanssa juuri uunista otettua pannukakkua, jonka M-L oli paistanut.

Kirjoittelin.

On Koronan aikana - niinkuin muulloinkin -pitää "jotain rotia" elämässä. Rotia-sanasta ei jäänyt toinen t pois.

Keittelin kahvit.

Lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Israel- ja Suomen uutisten seuraamista.

Siunausta!

Ps. "Armo olkoon kaikkien teidän kanssanne" (Hebr. 13:25).