Kiehisen vuolijan Blogi

25.5.

AVOIN KIRJE

SAARIJÄRVEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE, JARMO AUTOSELLE JA KIRKKONEUVOSTOLLE!

Hei!

Asiaan, josta on kysymys, voi tutustua Kiehisen Vuolijan Blogissa julkaistujen kirjoitusten kautta. 1.3.2020. päivän kohdalta löytyvät päivämäärät ja otsikot julkaistuihin kirjoituksiin. Niiden lisäksi 20.3.2020, on julkaistu yksi kirjoitus.

Näiden kirjoitusten tarkoituksena ei ole nostaa ketään ihmistä "silmätikuksi." Keskiössä on asia, jossa on menetelty Jumalan Sanan vastaisesti. Kuitenkin, koska ihmiset ovat tuon väärän päätöksen tehneet, asia kohdistuu heihin. Tämän näemme Raamatustakin, niistä kohdista, joissa ihmiset ovat tehneet syntiä ja menetelleet Jumalan tahdon vastaisesti. Jumala on palvelijoidensa kautta puhutellut heitä, tarkoituksenaan saada heidät kääntymään pois synnistä.

Onhan allekirjoittanutta arvosteltu siitä tavasta, jolla olen asiaan puuttunut - siitäkin, että yleensäkin olen puuttunut. Miksi sitten olen puuttunut ja juuri sillä tavalla kuin olen sen tehnyt? Heti on sanottava, että en ainakaan siksi, että haluaisin näyttää muita paremmalta. Perussyy on henkilökohtainen vastuumme Jeesukseen uskovina, Jumalan lapsina. Emme saa ummistaa silmiämme senkaltaisilta asioilta, josta Saarijärven seurakunnan tapauksessa on kysymys. Lisäksi haluan sanoa, että Jumala on erityisesti laskenut tämän asian sydämelleni. Jumalan Sanasta löydämme - läpi Raamatun - esimerkkejä yksilöihmisistä, joille Jumala antoi tehtäväksi suorittaa tehtäviä, jotka useinkin olivat sellaisia, joita hoitaessaan he joutuivat vaikeuksiin ihmisten taholta. En halua verrata itseäni heihin, mutta yhä tänäänkin Jumala antaa ihmisille tehtäviä. Kuuliaisuudesta Jumalaa kohtaan olen joutunut tämän asian kanssa tekemisiin. Hän tietää senkin, mitä siitä minulle seuraa, mutta Hän on luvannut olla kanssani, sillä en ole omalla asiallani.

Tässäkin tahdon tuoda esille sen että en ole minkään seurakunnan asialla, vaan tämä on yksinomaan henkilökohtainen asia minulle. Kukin seurakunta tekee asian suhteen omat ratkaisunsa ja toimenpiteensä. Jumalan valtakunnan mukaisella asialla kylläkin olen.

Se, että Saarijärven seurakunta on Kirkkoneuvostonsa päätöksellä - päätöksellä, jossa ei ollut yhtään eriävää mielipidettä - valinnut seurakuntapastorikseen henkilön, joka elää parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, on Jumalan Sanan mukaan vakava synti; se käy ilmi sekä Vanhasta-, että Uudesta testamentista. Tästä synnistä ja sen hyväksymisestä - joka myös on Raamatun mukaan syntiä - olen useaan otteeseen kehoittanut tekemään parannuksen. Koska asia on kokonaisuudessaan julkinen, on myös sen julkituominen, että kyseisestä synnistä ja sen suosimisesta on tehty parannus, julkinen asia.

Jumalan Sanassa on lukuisia esimerkkejä, joissa kehoitetaan nuhtelemaan synnissä elämisestä ja synnin suosimisesta. Siellä on paljon tapauksia, joissa näin meneteltiin. Raamattu on tänäkin päivänä ainoa ohjenuora, josta meidän on ohjeemme ammennettava.

Lukiessamme esim. Ilmestyskirjasta kirjeitä seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnille - jotka itse Jeesus oli lähettänyt, enkelin kautta, Johannekselle, joka sai ne ilmestyksessä - näemme, miten vakavasti seurakuntia kehoitetaan parannuksentekoon vääristä asioista. Yhdelle seurakunnalle Jeesuksella oli sanoma: "Muista siis ja tee parannus, ... mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta" (Ilm. 2:5). Lampunjalka tarkoittaa Ilmestyskirjassa seurakuntaa (Ilm. 1:20). Kirjeet oli osoitettu seurakuntien johtajille. Yhdelle seurakunnalle osoitetussa sanomassa oli viesti seurakunnalle väärien asioiden suosimisesta - ja ihan yhtä ihmistä tarkoittaen sanotaan: "Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä..." (Ilm 2:21). Seuraukset - jotka ovat aika järkyttäviä - siitä, että parannusta ei haluta tehdä, tuodaan heti perään myös julki. Ja ajattele; ne sanat tulevat Jeesukselta. En halua tarkoittaa, että juuri samanlainen tapaus olisi Saarijärven seurakunnan keskellä, mutta Jumalan periaate asiaan on sama.

Ilman mitään muuta vaikutinta - kuin Jumalan tahdon toteutuminen - Saarijärven seurakunnan, Jarmo, sinun, sekä Kirkkoneuvoston jokaisen jäsenen, valitun seurakuntapastorin ja hänen kanssaan parisuhteessa elävän, sekä jokaisen kohdalla, joka hyväksyy puheena olevan synnin - myös piispaa, joka suoritti nimityksen seurakuntapastorin virkaan - kehoitan vakavasti ja rakkaudellisesti, Jumalan Sanaan vedoten, tekemään parannukse synnistä, jonka olette hyväksyneet seurakuntanne elämään! Sitoutukaa Raamatun Sanaan! Se ei ole muuttunut! Seurakunnan ei tule ottaa mallia maailmasta, vaan maailman on voitava ottaa mallia seurakunnasta! Hyvät ystävät: Tehkää parannus ja hyljätkää tuo Jumalan Sanan vastainen asia seurakuntanne elämästä! Jumala on antanut teille aikaa parannuksentekoon. Jos ette halua taipua Jumalan tahdon mukaisiin toimenpiteisiin asiassa, tulette kokemaan Jumalan toimenpiteet asian suhteen ja ihmiset tulevat näkemään ja tietämään syyn siihen, miksi niin tapahtui! Tämä ei ole minun puoleltani minkäänlainen uihkaus. Sydämessäni koen, että näin on sanottava. Muistakaa, mitä Jumalan Sanassa sanotaan: 

"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle..."

(1. Piet. 5:5,6).

"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee ... nöyrtykää Herran edessä"

(Jaak. 4:6, 7, 10).

Lopuksi:

Miksi samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksyminen seurakunnassa on vakava asia (se on sitä kaikkien kohdalla, mutta erityisesti Jumalan seurakunnan kohdalla, joka on "Jumalan huone, elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus" (1. Tim. 3:15). Tässä "epämääräisessä" järjestyksessä asioita, jotka voi perustella Raamatulla (mitään muita ohjeita ei voida asettaa sen yläpuolelle).

• sen harjoittajat eivät peri Jumalan valtakuntaa - ovat siis matkalla helvettiin (1. Kor. 6:9-11).
• sen suosiminen vie siunauksen seurakunnasta - toiminta kyllä voi pyöriä, mutta Jumala ei suostu siihen mukaan
• sen suosiminen johtaa seurakunnan jäseniä - ja kaikkia - Jumalan Sanan väheksymiseen ja väärään elämän malliin. Erityisesti lapset ja nuoret ovat vaaravyöhykkeessä.
• sen harjoittajat ja suosijat ovat elämässä Jumalan tuomion alaisessa olotilassa.
• seurakuntien johtajien kohdalla asia on vielä vakavampi kuin muiden.
• sen suosiminen kertoo piittaamattomuudesta Jumalan Sanaa kohtaan.
• sen hyväksyminen ja siinä eläminen on vastoin Jumalan luomisjärjestystä - siksi se on luonnotonta.
• se rikkoo seurakuntien välisen yhtyeistyön ja luo monenlaisia ristiriitoja.
• se "polkee jalkoihinsa" seurakunnan aikaisempien Jumalan palvelijoiden tekemää työtä.
• sellaisen asian hyväksyneen seurakunnan yhteyteen ei voi suositella ketään menemään.
• em. syistä johtuen - ja siitä, että seurakuntaa koskevana asiana se on julkinen - olen toiminut näin.

Herra armahtakoon teitä! Hän armahtakoon minuakin! Ja meitä kaikkia!

Näitä rivejä en voinut olla kirjoittamatta

Ystävällisin terveisin

Jouko Kuusjärvi (tarpeeksi yksinkertainen, voidakseen ryhtyä tällaiseen tehtävään)

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

______________________

Tänään on Maanantai. Siihen aikaan kun nousin, oli 30.6 astetta mittarissa auringon puolella. Aamupalaa ja kahvia nautiskelin takapihan puolella. Eiväthän ne ilon aiheet vuolijalla tarvitse niin isoja olla. Monista asioista voi ja saa olla kiitollinen. Luin Hoosean kirjaa.

"Päivän biisiksi" oli Terhi-Marja valinnut tänään Peter Janevin laulaman: Avaa aamun tullen silmäsi, taivaallista Isää kiittämään. Slaavilaissävyinen laulu, joka kyllä koskettaa sydäntä - ainakin vuolija-vaarin.

Kirjoittelin. M-L kävi kylällä kauppa-asioilla.

Ruokaa ja kahvia - takapihan puolella.

Kävin aurinkoisella urheilukentällä kävelemässä 7.2 km. Siellä kävellessäni soitytautin velimiehelle kotipuoleen.

Luin vähän kirjaa. Torkuin.

Iltapalaa ja teetä.

Uutisten seuraamista - sekä Suomen, että Israelin.

Siunausta!

Ps. "...Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin..." (Hebr. 10:31).