20200526

26.5.

16.4. aloittamani "kirjoittelu" jatkuu.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 40.

Toissapäiväisessä kirjoituksessa puhuimme siitä, että evankeliumi on se asia - mielestäni ihmeellinen sellainen - jonka kautta Jumala tarjoaa meille armoaan, joka on jokaista varten olemassa. Jumala voi olla meille armollinen Jeesuksen ristintyön tähden, kun Hän sovitti siellä koko ihmiskunnan synnin Hänen edessään. Voi olla, että useinkaan emme osaa ajatella miten valtavan suuresta asiasta on kysymys, kun puhumme Jeesuksen meille valmistamasta pelastuksesta, jonka kuitenkin jokainen voi ottaa täysin lahjana vastaan! Tähän me tarvitsemme ehdottomasti Pyhän Hengen apua; Pyhä Henki näyttää meille tilamme Jumalan edessä synnin tähden, mutta myös kirkastaa meille Jeesuksen pelastajanamme. Ihmeellistä, mutta totta, joka toimii käytännössä.

Tänään painotamme vielä evankeliumin vastaanottamisen tärkeyttä. Suomessakin on paljon sellaista yleistä Jumala-uskoa, mikä lähinnä tarkoittaa Jumalan olemassaolon totenapitämistä ja erilaisia ulkonaisia, muodollisia, asioita. Tosin on sanottava, että sekin vähenee koko ajan kovaa vauhtia. Olemme jo aikaisemmin todenneet, että syntinen ihminen ei voi "mennä suoraan pyhän Jumalan luokse." Jos näin olisi, ei Hänen olisi tarvinnut lähettää Poikaansa, Jeesusta, kuolemaan ristille syntiemme tähden. Jeesus on ainoa tie Jumalan luokse (Joh. 14:6). Vain Hänen kauttaan Jumala hyväksyy meidät elämään yhteydessään täällä maan päällä ja kerran iankaikkisuuden luonaan taivaassa:

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut"
(Apt. 16:31).

Lukemassamme Raamatun jakeessa onkin sanottu se, kuinka pelastus, evankeliumi, otetaan vastaan: Se tapahtuu uskon kautta. Evankeliumin vastaanottaminen tarkoittaa Jeesuksen vastaanottamista elämäänsä, sillä evankeliumi on sanoma Jeesuksesta, joka on kuollut syntiemme tähden ja ylösnoussut vanhurskauttamisemme tähden:

"...joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden"
(Room. 4:25).

Eilen jo puhuimme korinttolaisista (1. Kor. 15), joista Paavali sanoo kirjeessään heille, että he olivat ottaneet vastaan hänen julistamansa evankeliumin. Se oli tapahtunut uskon kautta. Ellei ihminen ota vastaan evankeliumia, ja pelastusta, joka meille evankeliumissa tarjotaan, pysyy hän pelastuksen ulkopuolella ajassa ja iankaikkisuudessa.

Pelastus on kokonaan Jumalan lahja, jota ei voida ottaa mitenkään muuten vastaan kuin uskon kautta. Siitäkään en voi ottaa itselleni "minkäänlaista kunniaa", että otan pelastuksen vastaan sydämeeni. Sekin kun on kokonaan Jumalan vaikuttama asia elämässäni. Enkö tämän sanotun jälkeen olisi vieläkin enemmän kiitollinen Jumalalle Hänen suuresta rakkaudestaan!

Jumalan Pyhä Henki tekee sydämessämme työtä, että voimme uskoa Jeesukseen. Puhuessaan luvatun Pyhän Hengen tulosta, ennen kärsimistään ja kuolemaansa, Jeesus sanoi:

"Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion"
(Joh. 16:8).

Lyhyesti toteamme, mitä tämä tarkoittaa. Meidän on suhteellisen helppo sanoa yleisellä tasolla: "No, kaikkihan me syntisiä ollaan!" Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että sydämessäni tunnen: "Minä olen syntinen!" Pyhä Henki näyttää minulle todeksi sen, että olen syntinen; Hän vakuuttaa minut synnistä; paljastaa synnin; osoittaa, että olen syntinen. Silloin suuni voi sanoa mitä tahansa, mutta sydämessäni tiedän: Olen syntinen. Sisälleni tulee synnintunto.

Pyhä Henki ei jätä minua siihen; synnintunto-tilaan. Hän näyttää minulle myös vanhurskauden. Se tarkoittaa, että Hän näyttää minulle tien, miten pääsen Jumalan yhteyteen. Pyhä Henki näyttää minulle Jumalan hyvyyden, juuri minua  kohtaan.Pyhä Henki osoittaa tien Jumalan yhteyteen, sillä Jeesus on mennyt Isän luokse. Tämä vanhurskaus, jonka Pyhä Henki näyttää minulle todeksi, perustuu kokonaan Jeesuksen lunastustyöhön, jonka Hän teki ristillä puolestamme. Ihminen ei voi mistään muualta löytää sellaista vanhurskautta, että hän sen turvin voisi päästä Jumalan yhteyteen. Tämän yhteyden synti katkaisi ja rikkoi. Saamme sellaisen vanhurskauden, kun uskomme Jeesukseen. Jeesus meni oman verensa kautta kaikkeinpyhimpään, taivaaseen - niinkuin olemme jo aikaisemmin puhuneet - ja Hän on siellä todistamassa, että vanhurskaus on hankittu jokaiselle ihmiselle. Pyhä todistaa - näyttää minulle todeksi - tämän vanhurskauden, kun Hän on saanut näyttää minulle todeksi syntisyyteni.

Pyhä Henki näyttää minulle todeksi myös tuomion; vakuuttaa tuomion tähden; osoittaa maailmalle, että tuomio tulee. Sielujemme vihollinen on jo tuomittu, voitettu. Sen lopullinen osa on iankaikkisessa kadotuksessa, niinkuin niiden ihmistenkin, joille Jumalan valmistama pelastus ei kelpaa elämänsä aikana.

Pyhä Henki kirkastaa meille Jeesusta ja Hänen työtään puolestamme:

"Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille ennustaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille"
(Joh. 16:13-14).

Pyhä Henki johdattaa meidät kaikkeen totuuteen. Hän kirkastaa meille Jeesuksen sellaisena kuin Hän on. Kun näemme syntimme ja olemme synninhädässä, auttaa Pyhä henki meitä uskomaan Jeesukseen; avaamaan sydämemme Hänelle.

Olemme aivan täysin pelastuksemme osalta riippuvaisia Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä.

Lopuksi tälle päivälle: Seuraavatkin Jumalan Sanan jakeet osoittavat meille, että se on kokonaan jumalan tyotä meissä, että uskomme Jeesukseen:

"Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos"
(Joh. 6:37).

"Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä;..."
(Joh. 6:44).

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
Puh. 040-0206858
jouko.kuusjarvi@gmail.com

______________________

27 astetta auringon puolella nousun aikaan. M-L oli noussut varemmin. Sininen taivas. Aamupalat ja kahvit takapihalla. Luin Hoosean kirjaa. "Päivän biisi" kuunneltiin. M-L luki kohdan kahdesta hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä - esirukouksiahan piisaa.

Uutisetkin piti nähdä ja kuulla.

Kävin urheilukentällä 8 km kävelylenkillä. Vasta ensimmäinen shortsilenkki tälle "kevväälle." Olihan sitä lämmintäkin yli 20 astetta.

Ruokaa ja kahvia - takapihan puolella.

Kirjoittelin.

Kahvia - luonnossa, takapihalla, lintuja ja oravia "katellen."

M-L leikkeli minulta pään - no, onneksi kuiten vain entisen sängen sängettömäksi.

Iltapalaa ja teetä.

Seurattiin uutisia Suomesta ja Israelista.

Siunausta!

Ps. "Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo" (Ilm. 3:22).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti