20200528

28.5.

Jatkan 16.4 aloittamaani "kirjoitelmaa."

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 42.

Evankeliumin kuuleminen on "suuren mittaluokan" asia. Ihminen itse päättää kuinka hän evankeliumiin suhtautuu - muistaen sen, että kukaan ei voi tulla Jeesuksen tykö, ellei Isä, joka on Jeesuksen lähettänyt, häntä vedä. Siitä olemme jo puhuneet. Niinkuin siitäkin, että keskeisin Persoona uskoontulossamme on Pyhä Henki.

Kukaan ihminen ei ole luonnostaan uskossa, vaan jokainen meistä tulee uskoon - tai jää tulematta:

"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta"
(Room. 10:17).

Kristuksen sanan, evankeliumin sanoman, kuuleminen, on tärkeää siksi, että ilman sitä ihminen ei voi ottaa sitä vastaan. Evankeliumin kuuleminen ei tietenkään ole tae sille, että usko syntyy ihmisen sydämeen. Joku ihminen voi olla halukas vastaanottamaan evankeliumin kuullessaan sen ensimmäisen kerran. Joku toinen voi tarvita siihen useamman kerran. Kuullessaan evankeliumin ihminen joutuu aina ottamaan siihen kantaa puolesta, tai vastaan. Joku hylkää sen oikopäätä. Toinen tarvitsee pidemmän ajan, ennen kuin haluaa hyljätä sen. 

Silloinkin, kun ihminen on etsikkoajassa, herätyksessä, Jumalan kiinniottama, hän ei välttämättä tee oikeaa valintaa, vaan hylkää evankeliumin ja pelastuksen, jota Jumala hänelle tarjoamalla tarjoaa. Ihmisen on tehtävä valinta, päätös, haluaako hän ottaa Jeesuksen vastaan elämäänsä. Se merkitsee usein "kustannusten laskemista"; mitä siitä seuraa, jos teen uskonratkaisun - uskonratkaisu on mielestäni hyvä ilmaisu. Siitä on kysymys: Ihminen kuulee evankeliumin ja usko syntyy hänen sydämeensä: Minä haluan uskoa Jeesukseen. Usko tulee siis evankeliumin kuulemisesta; sen evankeliumin, johon sisältyy lupaus pelastuksesta.

Kun evankeliumi saapui Eurooppaan - Pyhän Hengen mielenkiintoisen johdatuksen seurauksena - apostli Paavalin ja "hänen tiiminsä" kautta, julisti Paavali Jumalan sanaa Filippissä:

"... me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, ... ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä." Ja hän vaati heitä"
(Apt. 16:13-15).

Tässä meillä on yksi esimerkki siitä, kuinka usko tuli evankeliumin kuulemisesta ihmisen sydämeen: Herra avasi Lyydia-nimisen naisen sydämen uskomaan evankeliumin. Hän oli jumalaapelkääväinen, mutta ei ennen sitä uskonut Jeesukseen. Hänet kastettiin. Eikä ainoastaan häntä, vaan myös hänen perhekuntalaisensakin kastettiin. Tästä tiedämme, että hekin avasivat sydämensä Jeesukselle; uskoivat evankeliumin. Kun Raamattu puhuu muutaman kerran siitä, että koko perhekunta kastettiin, niin aina on kysymys siitä, että jokaisella kastetulla oli henkilökohtainen usko Jeesukseen ennen sitä. Koskaan ei kastettu sylilapsia, sillä Jeesukseen uskominen tarkoittaa aina sitä, että ihmisellä on ollut - ja on - kyky vastaanottaa pelastus omaan elämäänsä. Se ikä voi olla eri lapsilla erilainen.

Lukiessamme Apostolien tekoja ja evankeliumin leviämistä, näemme, että yhä enemmän oli niitä, jotka tulivat uskoon, ottivat evankeliumin vastaan:

"Ja Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Ja lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi"
(Apt. 6:7).

Nämä papit olivat varmasti myös jumalaapelkääväisiä, mutta eivät aikaisemmin olleet Jeesukseen uskovia. Usko tuli evankeliumin kuulemisen kautta heidänkin sydämeensä, niin että he tekivät päätöksen tulla Häneen uskoviksi; heistä tuli uskolle kuuliaisia. Sama voi tietenkin tapahtua Suomessakin, sillä kyllä täältäkin löytyy pappeja ja muita seurakuntatöissä olevia, joilla ei ole sydämen uskoa Jeesukseen. Kaikki Jeesukseen uskovat ovat Hänen opetuslapsiaan.

Jo aikaisemmin saamme lukea - kun evankeliumia julistettiin ja tapahtui tunnustekoja ja ihmeitä - että oli paljon niitä, jotka halusivat uskoa Jeesukseen. Tätä me kaipaamme tännekin:

"Ja yhä enemmän karttui niitä, jotka uskoivat Herraan, sekä miehiä että naisia suuret joukot"
(Apt. 5:14).

Päätämme tämänkertaisen kirjoituksen raamatunpaikkaan, joka puhuu Pyhän Hengen saamisesta, mutta nyt kiinnitämme siinä huomiota vain "uskoontulo-asiaan". Paavali tapasi nämä opetuslapset Efesossa. Hänellä oli heille kysymys:

"Saitteko Pyhän Hengen kun tulitte uskoon..."

Jeesukseen uskominen on aina valinta, siksi näidenkin opetuslasten kohdalla oli heidän elämässään hetki, jolloin he tulivat uskoon, jossa he aikaisemmin eivät olleet. Uskoontulon hetki on aina se hetki, jolloin ihminen tekee valinnan uskoa Jeesukseen ja ottaa Hänet uskon kautta vastaan omaan sydämeensä.

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B
43100 SAARIJÄRVI
Puh. 040-0206858
jouko.kuusjarvi@gmail.com

______________________

 Taitaa olla torstai - sen niminen kirjakin on olemassa. 23.9 astetta nousun aikaan auringon puolella, kun unia tuli vedeltyä aika pitkään - en tiedä hirsiä. Tuuleskeli. Sininen taivas. Valkopilviä. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hoosean kirjaa. "Päivän biisin" kuuntelu. Haastoi elämään tämän päivän rohkeasti.

Laittelin Rintamaposteja kuoriin. 

M-L luki kohdan kahdesta hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Uutisten seurailua.

Kävin kylällä viemässä Rintamapostit postiin. Joitakin suoraan postilaatikoihin. Samalla käväisin urheilukentällä 5 km kävelylenkillä. Aurinkoista.

Kahvia.

Kirjoittelin.

Ruokaa - takapihan puolella nautittuna. Aurinkokin kyllä paistoi, mutta tuntui aika viileältä.

Vähän myöhemmin kahvia.

Uutisten seurailua.

Iltapalaa ja teetä.

Kaunis ilta ja ilma. Eilen illalla oli auringonlaskun puolella, sen jälkeen kun aurinko oli laskenut, kauniita punaisia suortuvia taivaalla.

Timo Soini oli kirjoittanut plokissaan tänään, 28.5.2020. hyviä ajatuksia. (en ole poliittinen henkilö, enkä minkään poliittisen puolueen kannattaja). Siteeraan osan hänen "ploki"-kirjoituksestaan. Näin hän kirjoittaa:

" .... 

Sananvapauden parasta puolustusta on sen käyttäminen.

Lähestymme aikaa, jolloin sekä Päivi Räsäsen, että Juha Mäenpään sanomisiin ja tekemisiin pitää ottaa kantaa.

Käsitykseni mukaan valtakunnansyyttäjä on sekä väärällä, että vaarallisella tiellä.

...

Sananvapauteen kuuluu olennaisena osana elementti, jossa voi ja saa sanoa asioita, joista joku ei pidä, ole samaa mieltä saati hyväksy.

...

Abortin ja homoliittojen vastustaminen ei ole vihapuhetta.

Elämän puolustaminen ja perinteisen avioliittokäsityksen puolustaminen ei ole kriminalisoitavissa.

Sananvapauden rajoittamista ajavat tahot pyrkivät pelon politiikkaan; siihen että perinteisten arvojen puolustajat sortuvat itsesensuuriin ja alkavat varomaan puheitaan.

Siihen ei ole mitään syytä. Sananvapaus pysyy, vahvistuu ja säilyy käyttämällä sitä.

Uskonnon vapaus säilyy, vahvistuu ja kukoistaa harjoittamalla uskontoa sekä julkisesti että yksityisesti.

Pelko pois.

Olet historian oikealla puolella puolustamalla sanan- ja uskonnonvapautta myös sille ihmiselle joiden kanssa et ole samaa mieltä." 

Näin Timo soini "plokissaan." Mitäpä mieltä ajatuksista?

Siunausta!

Ps. "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä" (Apt. 5:29).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti