Kiehisen vuolijan Blogi

29.5.

16.4 aloittamani "polveileva kirjoitelma" jatkuu.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 43.

Kukaan ihminen ei tule vahingossa, tietämättään uskoon. Uskoontuleminen tapahtuu silloin kun ihminen uskoo Jeesukseen henkilökohtaisesti omalla päätöksellään. Niinkuin jo aikaisemmin on käynyt selväksi, kaikki muu uskoontulomme eteen on tehty Jumalan puolelta valmiiksi; meille on jätetty vain yksi asia: vastaanottaminen. Ei ole pakko tulla uskoon, mutta välttämätöntä se on. Välttämätöntä päästäksemme elämään Jumalan yhteydessä. Uskoessamme Jeesukseen yhteytemme Jumalan kanssa alkaa heti. Pysyessämme uskonsuhteessa Jeesukseen, yhteytemme Jumalaan ei lopu koskaan, vaan jatkuu loputtomasti, halki ikuisuuden, taivaassa. 

Uskoontulemisista puhutaan Raamatussa runsaasti. Eilen jo sellaisia paikkoja luimmekin. Niitä on mukava lukea lisää - ihan siksikin, että todellisesti näemme, että Raamattu puhuu sellaisesta asiasta, kuin uskoontuleminen.

"Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon..."

(Apt. 15:5).

"Kaikista piireistä" tuli ihmisiä uskoon - jopa fariseuksiakin. Jumala ei katso henkilöön; Hänen valmistamansa pelastus kuuluu jokaiselle. "Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois..." Ei myöskään niin ylhäistä, joka ei pelastusta tarvitsisi. Ei niin syntistä, joka ei voisi pelastusta vastaanottaa. Ei liioin niin hyvää ja täydellistä, joka ei tarvitsisi syntien anteeksiantamusta. Syntisinä olemme kaikki "samalla viivalla"; tarvitsemme pelastusta, jonka meille takaa Jeesuksen ristillä vuotanut sovintoveri ja Hänen ylösnousemisensa kuolleista. Pelastus on valmis ja täydellinen - se odottaa vain vastaanottajia. Jumala iloitsee jokaisesta uskoontulleesta. Raamattu sanoo, että taivaassa on enkeleilläkin ilo yhdestä syntisestä, joka tulee uskoon - näin vapaasti, mutta oikein, siteerattuna..

Eilen luimme jonkun Sanan kohdan Efesoa koskien. Nyt luemme lisää. Ihmisiä tuli uskoon:

"Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa. Ja useat, niistä, jotka iolivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa"

(Apt. 19:18-19).

Lukemamme on hyvä esimerkki siitä, että usko Jeesukseen muuttaa ihmisen elämän - ja tekee sen sisältäpäin. Uskoontulleet tunnustivat väärät asiat elämästään. Näin tapahtuu aina silloin kun Jeesus tulee asumaan ihmisen sydämeen. Efeso oli huomattava taikuuden keskus. Kirjat, joita he polttivat julkisesti uskoontulonsa jälkeen olivat todella kalliita. Uskoontulleet halusivat tehdä täyttä totta elämässään. Näin meidänkin tulee tehdä.

Raamatussa puhutaan juutalaisista; Israelin kansaan kuuluvista ihmisistä ja pakanoista; joita ovat kaikki muut kansat ja ihmiset, jotka eivät ole juutalaisia. Jerusalemin kokouksessa - jossa oli koolla apostoleja ja vanhimpia - Pietari sanoo puheenvuorossaan:

"Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon"

(Apt. 15:7).

Pietari tarkoittaa sanoillaan sitä, että hänet Jumala johdatti ensimmäisenä pakanan, roomalaisen upseerin, Korneliuksen kotiin julistamaan evankeliumia (tästä voit lukea Apt. 10. luvusta). Käynti ei ollut turha, sillä kuulijat tulivat uskoon. Pietarin selittäessä tapahtumia Jerusalemissa, sanoo hän kyselijöille:

"Koska siis Jumala antoi yhtäläisen lahjan (täytti uskoion tulleet Pyhällä Hengellä) heille (pakanoille) kuin meillekin (juutalaisille), kun olimme uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin mikä olin minä voidakseni estää Jumalaa?"

(Apt. 11:17).

 Kaikille, meille pakanoillekin, on pelastus tarkoitettu. Siksi evankeliumia pitää julistaa kaikkialla, että ihmiset voisivat tulla uskoon; uskoa Herraan Jeesukseen kristukseen.

Vaikka Pietari olikin se henkilö, joka oli Jumalan valitsema viemään evankeliumin ensimmäisenä pakanoille, oli Paavali kuitenkin se varsinainen "pakanain apostoli", niinkuin voimme nähdä hänen kirjoittamastaan kirjeestä galatalaisille:

"...kun he (Jerusalemin seurakunnan johtomiehet) näkivät, että minulle oli uskottu evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille (pakanoille), samoin kuin Pietarille sen julistaminen ympärileikatuille (juutalaisille) - sillä hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen apostolintoimeensa ympärileikattujen (juutalaisten) keskuudessa, antoi minullekin siihen voimaa pakanain keskuudessa"

(Gal. 2:7-8).

Paavalin ja Silaksen ollessa Tessalonikassa, Paavali keskusteli kolmena sapattina (juutalaisille Jumalan määräämä lepopäivä) juutalaisten kanssa heidän synagoogassaan kirjoituksista. Hän:

"selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus." Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset"

(Apt. 17:3,4).

Huomaan, että "en ole päässyt irti" tuosta uskoontulo-asiasta. Jospa sillä olisi jokin hyvä tarkoitus.

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi 

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut reippaalle miehenalulle Oliver Haapalalle, Kangashäkkiin!

Tulimme perjantaihin - ja elimme senkin. 26. astetta auringon puolella, silloin kun nousin. Vähän tuuleskeli. Pilviäkin oli. Aamupalaa ja kahvia. Takapihalla oli hieman viileää, mutta sinne net vain piti suuhunpantavansa kiikuitella. Vihreys, se lisääntyy silmissä. Sade sai aikaan sen. Alkaa olla niin tiheä lehtiverho "menetetyn metsikön lapissä ja koivuissakin, ettei enää tielle näy - mikä on oikein mukava juttu.

"Päivän biisiksi" oli Terhi-Marja valinnut vanhan laulun: Niin alhaalla ei kukaan kulje (alkuperäiset sanat: Niin alhaalla kenkään ei kulje), Suomen vanhimman gospel-rock -bändin: Pro Fiden, esittämänä. Luin Hoosean kirjaa. M-L luki kohdan kahdesta hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Minä kirjoitin kirjeen Liisa tädilleni - hän on ainoa täti, joka on elossa. Yli 90 v hänkin. Kirjoitin myös "elämämme kaikkein tärkeimmistä asioista" - sillä tämän maailman asioista juttelijoita aina löytyy, mutta hyvin vähän - erittäin vähän - on niitä, jotka puhuvat "taivas-asioista. Liian vähän meidän Jeesukseen uskovienkin parissa. Jos olet sellainen uskovainen ihminen, joka et puhu toisille koskaan elämäsi tärkeimmästä - ainakin tärkeimmästä - asiasta, niin oletko koskaan ajatellut, miksi et sitä tee? Mietippä ja anna itsellesi rehellinen vastaus! Jos asia on tärkeä, niin "mukavuuskynnyksiä" ylitetään. Vaikka ilmaisuni onkin tuollainen suoranpuoleinen, niin on se kuitenkin sanottu täysin "lämpimässä hengessä." Asia vaan on niin keskeinen - ajatellen, että Jeesus on antanut meille sen tehtäväksi. Ja toisekseen, sen ihmisen kannalta, jolle me voimme sanomaa pelastuksesta viedä. Kenen kautta suurin osa maailmanuskovista on tullut uskoon? Uskovien ihmisten kautta. 

Kahvia.

Kävin viemässä em. kirjeen postiin. Samalla kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Mennessä oli liki 20 astetta lämmintä. Palatessa alle 16 astetta. Urheilukentän vieressä oli tuomi kukassa. Tuoksu - joka kerran kun siitä ohi kävelin - oli voimakas ja hieno. Ne kukat ilmestyivät lyhyessä ajassa - ja valitettavasti häviävätkin aika lyhyessä ajassa.

Palattuani lenkiltä söin. M-L oli tehnyt hyvää ruokaa, jollaista en ole koskaan ennen syönyt. Olen kyllä makaroonilaatikkoa syönyt, mutta en sellaista makaroonilaatikkoa, jossa on mm. pekoniankin mukana.

Kylläpä nyt paistaa aurinko hienosti ikkunasta näkyvien kuusten latvoihin - klo on 22.15.

Kirjoittelin.

Seurasimme uutisia Suomesta ja israelista.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia; älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan. Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina - sillä kaikkinainen hyvyys on vanhurskauden hedelmä - ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle; älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä. Sillä häpeällistä on sanoakin, mitä he salassa tekevät, mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta" (Ef. 5:6-13).